Turun Työnantajain Yhdistyksen historia
Turun Työnantajain Yhdistys (TTY) on yli vuosisadan ajan ollut keskeinen osa Turun elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden kehitystä. Yhdistyksen toiminnan perustana ovat alusta saakka olleet työrauhan vaaliminen, ammatillisen osaamisen tukeminen ja vastuullisen työnantajuuden edistäminen.
Varhaisvuodet ja perustamisen tausta (1898–1917)
TTY:n juuret ulottuvat vuoteen 1898, jolloin Turun tehdas- ja käsityöläisosastot yhdistivät voimansa. Mukaan liittyi sekä eri käsityöalojen liittoja ja pienyrittäjiä että alueen suuria teollisuuslaitoksia. Yhdistävänä tekijänä oli huoli työmarkkinoiden epävakaudesta ja tarve löytää järjestäytynyt, rakentava vastavoima yleistyneelle lakkoilulle sekä työnantajien hajanaiselle toiminnalle.
Työväestön vaatimuksia pidettiin monelta osin oikeutettuina, mutta keinot olivat usein jyrkkiä. Työmarkkinat kaipaavat sovittelua, kokonaisnäkemystä ja johdonmukaisia pelisääntöjä – juuri näihin tarpeisiin TTY perustettiin. Perustamiskirjaan kirjattiin kunnianhimoisesti työntekijöiden henkisten ja aineellisten olosuhteiden parantaminen, mikä tekee yhdistyksestä aikansa mitassa poikkeuksellisen edistyksellisen työnantajaorganisaation.
Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi tehtailija ja kauppias Edvard Åström, yksi toiminnan aloitteentekijöistä. Jo varhaisina vuosina TTY osallistui aktiivisesti työehtosopimusten kehittämiseen, palkkaus- ja työaikakäytäntöihin sekä toimialoja yhdistävien ratkaisujen luomiseen.
Uusi alku ja nousu merkittäväksi vaikuttajaksi (1917–1950)
Suomen poliittinen kuohunta ja yhteiskunnalliset mullistukset 1910-luvulla loivat tarpeen uudelle, järjestäytyneelle työnantajien yhteistyölle. Niinpä vuonna 1917 perustettiin uudelleen käsityöläisten työnantajayhdistys, jota pidetään nykyisen TTY:n suorana perustana.
Uudelleen perustetun yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Frans Johan Kuusinen, joka johti TTY:tä vuoteen 1958 saakka ja valittiin sen ainoaksi kunniapuheenjohtajaksi. Turun levottomasta poliittisesta tilanteesta huolimatta yhdistys jatkoi kokoontumisia ja työtään työelämän parantamiseksi – ajoittain jopa henkilökohtaisella riskillä.
1920- ja 1930-luvuilla TTY nousi näkyväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Yhdistys:
- ajoi yhtenäisiä palkkauskäytäntöjä, mm. ikälisäjärjestelmän
- osallistui aktiivisesti työriitojen sovitteluun
- hankki ensimmäiset omat toimitilansa vuonna 1924, mikä aloitti pitkäaikaisen kiinteistöomistamisen perinteen
TTY oli myös keskeisessä roolissa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Turussa. Yhdistyksen ajatuksille ja aloitteille rakentui myöhemmin vuonna 1959 käyttöönotettu oppisopimusjärjestelmä.
Laatutyön ja vastuullisen yrittäjyyden edistäjä (1935–1970-luku)
Yksi yhdistyksen merkittävimmistä saavutuksista oli laatumerkkilautakunnan perustaminen vuonna 1935. Lautakunta myönsi tiukkojen kriteerien perusteella laatumerkkiä yrityksille, jotka osoittivat korkeaa ammattitaitoa ja toimintansa luotettavuutta – käytännössä varhaista sertifiointia ennen valtakunnallisia standardeja.
Yhdistys osallistui myös laajoihin näyttelyihin, jotka esittelivät kotimaista käsityö- ja teollisuusosaamista. Vuoden 1946 työtaidon näyttely keräsi yli 20 000 kävijää ja vahvisti Turun asemaa käsityötaidon keskuksena.
TTY tuki aktiivisesti myös oppilaitoksia, ammattikirjallisuuden hankintaa ja opintomatkoja sekä edisti yhteyksiä valtakunnan päättäjiin ja elinkeinoelämän vaikuttajiin.
Kasvu, vakaus ja juhlat (1970-luvulta 2000-luvulle)
1970-luvulla TTY:n toiminta jatkui vakaana, vaikka taloudellinen ympäristö oli ajoittain haastava. Yhdistyksen 60-vuotisjuhlien (vuonna 1977) perinteikäs toteutus on jäänyt elämään erityisenä esimerkkinä sitoutumisesta juhlakulttuuriin – juhlat järjestettiin lopulta lahjoitusvaroin, mikä kertoo liikuttavalla tavalla jäsenistön vahvasta omistautumisesta yhdistykselle.
TTY:n talous pysyi pitkään vakaalla pohjalla. Vielä 1990-luvulla yhdistyksen hallitus antoi omavelkaisia takauksia mahdollistamaan suurempia hankintoja, mikä osoittaa toimijoiden vahvaa uskoa yhdistyksen tulevaisuuteen.
Viime vuosikymmenten näkyviä johtohahmoja ovat olleet mm.
- Markku Juhani Fingerroos, puheenjohtaja 1982–1996
- Tomi Taipale, puheenjohtaja 2014–2024
Nykyhetki – perinteitä kunnioittavaa tulevaisuuden rakentamista
2010-luvun merkittävin yksittäinen päätös oli yhdistyksen oman toimitalon myynti. Jarrumiehenkadulla sijainnut kiinteistö oli aikanaan usean yhdistyksen yhteisomistuksessa, ja sen vaiheisiin liittyi paljon keskustelua ja historiaa.
Tänä päivänä TTY toimii edelleen samojen periaatteiden mukaisesti kuin sata vuotta sitten: työnantajien yhteistyö, osaamisen kehittäminen, työrauhan rakentaminen ja Turun alueen elinkeinoelämän edistäminen.